Luin tunnettujen kirjailijoiden H.C. Andersenin ja Grimmin veljesten kirjoittamia satuja. H. C. Andersen syntyi 2. huhtikuuta 1805 ja kuoli 4. elokuuta 1875. Koko nimeltään Hans Christian Andersen, oli tanskalainen kirjailija ja runoilija. Hänet tunnetaan erityisesti saduista, jotka ovat nousseet osaksi eurooppalaista kulttuuriperintöä. Hänen tunnetuimpia satuja oli Peukalo-Liisa, Ruma ankanpoikanen ja Pieni merenneito.
Grimmin veljekset Jakob (1785–1863) ja Wilhelm Grimm (1786–1859) olivat saksalaisia kielitieteilijöitä ja kulttuurintutkijoita, jotka keräsivät talteen vanhoja satuja ja julkaisivat useita satukokoelmia, joita kutsutaan Grimmin saduiksi. Heidän tunnetuimmat satukirjansa olivat Tuhkimo, Lumikki, Prinsessa Ruusunen, Punahilkka, Hannu ja Kerttu sekä Tähkäpää. Näiden teoksien sisälle on kirjoitettu useita lyhyitä satuja.
H.C. Andersenin satu Isä tekee aina oikein, kertoo talonpojasta, jonka vaimo laittaa miehensä kaupunkiin tekemään vaihtokauppoja. Talonpoika lähtee kaupunkiin hevosensa kanssa. Paikanpäällä mies vaihtaa ensin hevosensa lehmään. Tämän jälkeen hän löysi mielestään vielä paremman vaihtokaupan, jossa hän vaihtoi lehmänsä lampaaseen. Lammaskaan ei tyydyttänyt, kun hän näki toisella ihmisellä hanhen. Hanhikaupat toteutuivat, mutta tämäkään ei riittänyt, vaan talonpoika vaihtoi vielä hanhen kanaan. Lopuksi mies vaihtoi kanan mädäntyneisiin omenoihin ja meni kahvilaan, jossa oli englantilaisia vedonlyöjiä. Englantilaiset löivät talonpojan kanssa vetoa siitä, että saako talonpoika toruja kotona, kun tämä vie mädäntyneet omenat sinne. Panoksena englantilaiset lupasivat paljon kultarahaa ja talonpoika lupasi emäntänsä, omenat sekä itsensä. Talonpoika voitti vedon, kun kotona vaimo vain suukotteli miestään.
Grimmin saduista Jättiläispoika satu kertoo talonpojan pojasta, joka oli peukalon mittainen. Poika halusi aina mukaan pellolle, kun tämän isä kyntäisi peltoa. Yhtenä kertana isä otti pojan mukaan ja jätti tämän pellonlaidalle istumaan. Poika kysyi päivänpäätteeksi, mikä jättiläinen vuorella oli. Jättiläinen tuli hakemaan pojan ja vei tämän kotiinsa. Jättiläinen syötti poikaa ja poika kasvoi jatkuvasti. Poikaa syötettiin niin kauan, että tämä tuli isoksi ja pystyi repimään isoja puita irti juurineen. Lopulta poika pääsi kotiin. Siellä hänen vanhempansa ei enää tuntenut häntä, vaan äiti vastusteli poikaansa koko ajan. Poika kynsi isänsä puolesta pellon hyvin nopeasti. Hän ei halunnut palkkiota, muuta kuin potkaista kerran. Kun hän oli saanut tarpeeksi vanhemmiltaan, poika potkaisi äitinsä sekä isänsä kauas kodista, jonka jälkeen poika lähti liikkeelle ja kävi monissa maataloissa tekemässä töitä. Kaikissa paikoissa hän halusi vain palkaksi luvan potkaista isäntäänsä, minkä hän myös teki. Poika sai loppujenlopuksi kaikki tarvitsemansa osat hevoskärryihin, jotta se kestäisi pojan painon.
Sadut oli melko tyypillisiä aikakautensa saduiksi. Monissa näiden kirjailijoiden saduissa elettiin kaunista elämää ja satuihin tuli onnellinen loppu. Sadut olivat erittäin mielenkiintoisia, eikä niitä lukiessa tylsistynyt kertaakaan.
